Voi olla, että Waterloon taistelusta tuli torstaina kuluneeksi jo kaksisataataa vuotta, mutta nuo yhdeksän tuntia verenvuodatusta kentällä lähellä belgialaista Waterloon kaupunkia muuttivat historian kulun.
Kaikki alkoi 18. kesäkuuta 1815, kun brittiläisistä, hollantilaisista, belgialaisista ja saksalaisista sotilaista koostuneet liittoutuneiden joukot tekivät tyhjäksi ranskalaisen kenraalin ja keisarin Napoleon Bonaparten yritykset hallita Eurooppaa. Taistelu merkitsi loppua Napoleonin sodille (1803-1815), jotka veivät viiden miljoonan ihmisen hengen.
Vuosipäivää juhlivat Euroopassa valtioiden päämiehet ja joidenkin päähenkilöiden esi-isät, mutta taistelun jälkivaikutukset tuntuvat yhä tänä päivänä.
Waterloo loi pohjan Natolle ja Yhdistyneille Kansakunnille
Vain 36 prosenttia Wellingtonin armeijasta oli oikeasti brittiläisiä, loput koostuivat hollantilaisista ja belgialaisista sekä Saksan eri herttuakuntien sotilaista. Sitten oli vielä 50 000 miehen vahvuinen Preussin armeija (Preussista tuli myöhemmin osa Saksaa), joka toimi liittoutuneena Wellingtonin joukkojen kanssa ranskalaisten kukistamiseksi, mikä selittää, miksi Ison-Britannian entinen puolustuspäällikkö lordi Bramall kutsui Waterloon ”ensimmäiseksi Nato-operaatioksi.”
Lordi Byronin runossa Childe Haroldin pyhiinvaellusmatka ”yhdistyneet kansakunnat” mainitaan Waterloon kohtauksessa. Winston Churchill otti tämän esille keskustellessaan liittoutuneiden sodan tavoitteista Pearl Harborin jälkeen, ja termiä käytettiin lopulta kuuluisan maailmanlaajuisen järjestön nimenä.
Se tasoitti tietä Isolle-Britannialle, josta tuli maailmanlaajuinen suurvalta
Waterloota seuranneessa Wienin rauhansopimuksessa Isolle-Britannialle ei annettu maata Euroopassa, mutta se luovutti sille alueellisia omaisuuksia, kuten nykyiset Etelä-Afrikka, Trinidad ja Sri Lanka. Näistä tuli strategisia laivastotukikohtia, joita Iso-Britannia myöhemmin käytti valvoakseen laajaa siirtomaaimperiumiaan. Ranska oli ollut maailman suurvalta vuosisatojen ajan, ja kun se oli poissa tieltä, kukaan ei voinut kilpailla Britannian kanssa, kunnes Yhdysvallat nousi suurvallaksi 1900-luvulla.
Ja loi perustan Yhdysvaltojen lopulliselle nousulle maailman suurvallaksi
Sotien häirittyä Euroopan teollisuutta amerikkalaisten tuotteiden kysyntä kasvoi valtavasti Napoleonin sotien aikana, ja puolueettomuutensa ansiosta se pystyi myymään molemmille osapuolille. Vaikka brittiläiset ja ranskalaiset saarrot ja laivastot (ja vuoden 1812 englantilais-amerikkalainen sota) häiritsivät ajoittain kauppaa, amerikkalaisen viljan ja puuvillan tarve voitti lopulta muut näkökohdat.
Taistelu aloitti saksalaisen nationalismin aikakauden, joka johti lopulta toiseen maailmansotaan
Preussilaisten panos Ranskan armeijan kukistamiseen Waterloon taisteluissa siirtyi osaksi Preussin valtion mytologiaa ja loi kansallismielisyyttä, joka oli keskeisessä roolissa uuden Saksan keisarikunnan muodostamisessa vuoden 1870 jälkeen. Lopulta tämä johti hypernationalismiin, joka mahdollisti natsipuolueen ja Kolmannen valtakunnan nousun.
Se vaikuttaa Euroopan unionin tulevaisuuteen
Waterloo ei ollut vain sotilaallinen taistelu. Se oli myös taistelu kansallisvaltion ja ylikansallisen valtion käsitteiden välillä. Iso-Britannia ja sen liittolaiset taistelivat Napoleonin halua vastaan asettaa Eurooppaan yksi valtio, jota hän hallitsisi. Napoleonin tappio merkitsi kansallisvaltion voittoa muista käsitteistä, kuten Napoleonin Ranskan vallankumouksellisesta imperiumista ja sitä edeltäneestä Pyhästä Rooman valtakunnasta. Kaksisataa vuotta myöhemmin ajatus yleiseurooppalaisesta valtiosta on tullut muodikkaammaksi, mutta monet vastustavat sitä.
Ranskalaiset ovat ymmärrettävästi vieläkin hieman piikikkäitä tuon päivän suhteen
Aiemmin tänä vuonna ranskalaiset yrittivät estää belgialaisia lyömästä Waterloon taistelun eurokolikkoa. Ranskan hallitus ei myöskään ole osoittanut juurikaan kiinnostusta viikon vuosipäivän tapahtumia kohtaan. Vaikka Iso-Britannia ja Alankomaat lähettivät kuninkaallisen perheensä jäseniä keskiviikkona pidettyihin muistotilaisuuksiin, Ranskan ainoa edustaja oli heidän Belgian suurlähettiläänsä.
Se inspiroi joukon kuuluisia sitaatteja
”Hänen läsnäolonsa kentällä ratkaisi neljänkymmenentuhannen miehen eron.” Wellington kuvaili Napoleonia.
”Se on ollut pirun hieno juttu – lähin juoksu, mitä olet koskaan elämässäsi nähnyt.” Wellington
”Waterloo ei ole taistelu; se on maailmankaikkeuden muuttuvat kasvot.” Victor Hugo, Les Miserablesin kirjoittaja
”Waterloon taistelu voitettiin Etonin pelikentillä.” Sitaatti, joka yleisesti liitetään virheellisesti lordi Wellingtoniin, mutta jonka itse asiassa sanoi George Orwell
Ota yhteyttä osoitteeseen [email protected].