Norsut ovat poikkeuksellisen älykkäitä olentoja. Niillä on kaikkien maaeläinten suurimmat aivot, ja niillä on kolme kertaa enemmän neuroneja kuin ihmisellä. Vaikka monet näistä neuroneista ovat olemassa ohjaamaan norsun suurta ja näppärää kehoa, nämä olennot ovat osoittaneet vaikuttavia henkisiä kykyjään kerta toisensa jälkeen. Tässä muutama mielenkiintoinen havainto norsujen älykkyydestä.
1. THEY CAN IDENTIFY LANGUAGES.
Britannian Brightonissa sijaitsevan Sussexin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että afrikanelefantit pystyvät erottamaan eroja ihmisen sukupuolessa, iässä ja etnisessä alkuperässä pelkästään ihmisen äänen perusteella. Jos ääni kuuluu ihmiselle, joka todennäköisemmin aiheuttaa uhkaa, norsut siirtyvät puolustustilaan.
Testatakseen tätä tutkijat löysivät kaksi kenialaista miestä, jotka kuuluivat eri etnisiin ryhmiin, maasaihin ja kambaan. Maasailla on ollut tapana tappaa villiintyneitä norsuja, kun taas kamboilla ei. Tutkijat nauhoittivat nämä kaksi miestä sanomassa: ”Katsokaa, katsokaa tuonne, norsuryhmä on tulossa”, heidän eri kielillään, ja soittivat nämä nauhoitukset norsujen perheryhmille Amboselin kansallispuistossa Keniassa. Kun norsut kuulivat maasait, ne osoittivat pelon merkkejä, kyyristyivät yhteen ja siirtyivät kauemmas äänestä. Kamba-miehen puhuma sama lause ei kuitenkaan herättänyt norsuissa minkäänlaista reaktiota. ”Kyky erottaa toisistaan maasai- ja kamba-miehet, jotka puhuvat samaa lausetta omalla kielellään, viittaa siihen, että norsut pystyvät erottamaan eri kielet toisistaan”, sanoo tutkimuksen toinen tekijä Graeme Shannon, Sussexin yliopiston psykologian vieraileva tutkija.
Lisäksi, kummankin heimon naisten ja lasten tekemät samat nauhoitukset jättivät norsut rauhoittumatta, mikä viittaa siihen, että ne pystyvät erottamaan etnisten ryhmien lisäksi myös iän ja sukupuolen, sillä ne tietävät, että miehet ovat todennäköisimmin uhkaavia, erityisesti maasai-miehet.
2. NE PYSTYVÄT KÄYTTÄMÄÄN TYÖKALUJA.
Vuonna 2010 7-vuotias Kandula-niminen aasialainen norsu teki tutkijoihin vaikutuksen käyttämällä ympäristöstään löytämiään työkaluja tavoittaakseen hedelmiä, jotka oli sijoitettu strategisesti juuri sen ulottumattomiin. Katseltuaan hedelmiä houkuttelevasti muutaman päivän ajan Kandula koki ”aha-hetken”. Se löysi suuren muovipalikan, käänsi sen ympäri ja astui sen päälle, jolloin se nousi ylös juuri niin pitkälle, että se yltyi rungollaan hedelmään. Vaikka Kandulan ”aha-hetki” ei tapahtunut heti, se jäi hänen mieleensä. Se toisti tempun muilla välineillä, ja keksi jopa, miten pinoaa palikoita päästäkseen vielä korkeammalle.
Norsujen tiedetään käyttävän keppejä raapiaakseen itseään alueille, joihin ne eivät muuten yltäisi, ja muotoilevan oksista tai ruohosta kärpäslätkän. Toisten on havaittu kaivavan kuopan päästäkseen juomaveden ääreen ja tukkivan kuopan pureskellusta kuoresta muodostetulla pallolla estääkseen veden haihtumisen ja säästääkseen sitä myöhempää käyttöä varten.
3. NIIDEN ON YMMÄRRETTÄVÄ IHMISEN KEHONKIELIÄ.
Tutkijat havaitsivat hiljattain todisteita siitä, että elefantit saattaisivat ymmärtää ihmisen osoittamista. He testasivat tätä osoittamalla kahteen samanlaiseen astiaan piilotettua ruokaa ja tarkkailemalla, kumpaa astiaa ryhmä vankeudessa pidettyjä afrikanorsuja lähestyi. Ilman aiempaa koulutusta norsut valitsivat oikean astian lähes 68 prosentissa tapauksista. Tämä on vain noin 5 prosenttia vähemmän kuin mitä yksivuotiaat ihmisvauvat tekevät vastaavissa testeissä. Kun tutkijat seisoivat astioiden välissä eivätkä osoittaneet, norsut lähestyivät niitä sattumanvaraisesti.
4. NIIDEN NÄYTTÄMÄSSÄ ON EMPATIAA.
Tuoreessa tutkimuksessa havainnoitiin aasialaisnorsuja, jotka lohduttivat toisiaan, kun ne olivat ahdistuneita. Tutkimukseen osallistuneet norsut käyttivät lohdutuksen muotoina sekä fyysistä kosketusta että äänellisiä ääniä, silittelivät toisiaan rungoillaan ja lähettivät pieniä sirkutuksia. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että tämä käyttäytyminen ”voidaan parhaiten luokitella apinoiden samankaltaisiin lohdutusreaktioihin, jotka mahdollisesti perustuvat empaattisten kykyjen yhtenevään evoluutioon.”
5. THEY MOURN THEIR DEADORN.
Olisi kaukaa haettua sanoa, että norsut tai muutkaan eläimet ymmärtäisivät kuolemaa samalla tavalla kuin ihmiset. Norsut ovat kuitenkin osoittaneet kiehtovia reaktioita lajitovereidensa kuolemaan, ja ne osoittavat usein sellaista, mikä ihmisestä näyttää surun ja surun oireilta. Ne hyväilevät kuolleen luita rungollaan ja seisovat kuolleen ruumiin lähellä tuntikausia. Joskus ne jopa yrittävät haudata jäännökset. Ne eivät käyttäydy samalla tavalla muiden eläinten jäännöksiä kohtaan. Tässä vaikuttavassa kuvassa, jonka John Chaney on ottanut National Geographicille, naarasnorsu ”kietoo hyvin hitaasti ja empaattisesti rungon kuolleen norsun keulan ympärille”. Naaras pysyi tässä asennossa useita tunteja…”
6. NIIDEN MIMIIKKAAMINEN IHMISEN PUHETTA.
Aasialaisnorsu nimeltä Koshik hämmensi tutkijoita vuonna 2012, kun he huomasivat, että se osasi sanoa viisi sanaa koreaksi. ”Jos otetaan huomioon norsun valtava koko ja pitkä ääntöväylä ja muut anatomiset erot – esimerkiksi sillä on huulien sijasta runko… ja valtava kurkunpää – ja se todella vastaa kouluttajiensa äänenkorkeutta, tämä on todella merkittävää”, sanoi tohtori Angela Stoeger, Current Biology -lehdessä ilmestyneen Koshikia koskevan tutkimuksen johtava kirjoittaja. Vaikka on lähes varmaa, ettei Koshik ymmärrä sanojen merkitystä, tutkijat uskovat, että se alkoi matkia ääntä keinona solmia siteitä ihmisiin, jotka olivat sen ainoa sosiaalinen kontakti muotoutumisvuosiensa aikana.
7. SILLÄ ON ERITTÄIN ERITTÄIN MERKITTÄVÄT MUISTIT.
Tiesit tämän, mutta osoitetaanpa joitakin konkreettisia esimerkkejä. Elefantit voivat muistaa reitit juomapaikoille uskomattoman pitkien aikavälien ja avaruuden yli. Tämä on välttämätöntä norsuille, jotka elävät aavikolla, jossa vettä on niukasti. Tutkimukset osoittavat myös, että norsut muodostavat usein läheisiä siteitä toveriensa kanssa ja pystyvät tunnistamaan ne jopa pitkän eron jälkeen. Tohtori Shermin de Silva, joka on nykyään Sri Lankassa sijaitsevan Uda Walawe -norsututkimushankkeen johtaja, totesi vuonna 2011, että ”norsut pystyvät seuraamaan toisiaan pitkienkin etäisyyksien päähän kutsumalla toisiaan ja käyttämällä hajuaistiaan… Työmme osoittaa, että norsut pystyvät tunnistamaan ystävänsä ja uusimaan nämä siteet, vaikka ne olisivat olleet erillään pitkäänkin.” Vuonna 1999 kaksi norsua nimeltä Shirley ja Jenny, jotka olivat aikoinaan seurustelleet sirkuksessa, yhdistyivät Tennesseessä sijaitsevassa Elephant Sanctuary -norsutarhassa yli 20 vuoden eron jälkeen. Niiden välitön yhteys on nähtävissä yllä olevalla videolla, joka on kuvattu niiden jälleennäkemisen aikana.