Teini-ikäiset käyvät läpi useita emotionaalisia ja fyysisiä muutoksia, jotka voivat johtaa hämmentävään käyttäytymiseen. Tieto siitä, mikä on normaalia ja mikä ei, voi auttaa vanhempia havaitsemaan kehittymässä olevat mielenterveysongelmat.
Lapsesi muuttuu avaruusolennoksi noin silloin, kun hän täyttää 12 tai 13 vuotta. Sen lisäksi, että sinä vanhempana olet hämmentynyt näistä uusista käyttäytymismalleista, myös teini on usein hämmentynyt ja huolestunut uusista ajatuksista ja tunteista, joita hän kokee.
Lyhyesti sanottuna murrosikä on se, että jossain vaiheessa lapsen kasvua – yleensä 12-15 ikävuoden välillä – aivot alkavat vapauttaa gonadotropiinia vapauttavaa hormonia (GnRH), hormonia, joka kannustaa aivolisäkettä vapauttamaan kahta muuta hormonia: luteinisoivaa hormonia (LH) ja follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH). Pojilla LH ja FSH alkavat sitten stimuloida testosteronin tuotantoa. Tytöillä samat kaksi hormonia alkavat stimuloida estrogeenin tuotantoa. Kun sukuelimet alkavat kypsyä, sekä pojilla että tytöillä alkaa tapahtua fyysisiä muutoksia sekä emotionaalisia muutoksia.
Tämä hormonien ryntäys ja alkavat fyysiset muutokset viestivät lapsen kehittymisestä aikuiseksi – ainakin fyysisesti. Menneisyyden kulttuureissa (ja joissakin edelleen eri puolilla maailmaa vallitsevissa kulttuureissa) murrosiän alkaminen merkitsee sitä, että lapsesta on tullut aikuinen, jolle voidaan uskoa tehtävät, jotka liittyvät suureen yhteisöön osallistumiseen ja uuden perheyksikön jäsenyyteen, mukaan lukien lasten synnyttäminen ja kasvattaminen puolison kanssa. Nykyaikaiset amerikkalaiset teini-ikäiset elävät kuitenkin eräänlaisessa limbossa, lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa noin kuuden vuoden ajan.
Vaikka teini-ikä antaa lapsellesi mahdollisuuden hankkia enemmän koulutusta ja tutustua vastuuseen, jonka hän ottaa vastuulleen aikuisena, se on myös aikaa, jolloin mielenterveysongelmat voivat alkaa nousta pintaan. Varhainen diagnosointi ja hoito voivat auttaa teini-ikäisiä selviytymään ongelmista tai oppimaan selviytymään niistä terveellä tavalla, kun he kasvavat aikuisiksi.
Varhaiseen diagnosointiin kuuluu myös se, että tiedetään, mitkä teinikäyttäytymiset ovat normaaleja ja mitkä eivät. Seuraava kaavio voi auttaa vanhempia tarkkailemaan teini-ikäisen käyttäytymistä ja päättämään, milloin heidän on otettava yhteyttä asianmukaisiin mielenterveysalan ammattilaisiin, jos mielenterveysongelmia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä, käyttäytymishäiriöitä tai käytöshäiriöitä, näyttää ilmenevän.
|
Normaali teinikäyttäytyminen |
Teinikäyttäytyminen, joka aiheuttaa huolta |
|
Haluaa viettää enemmän aikaa ikätovereidensa kanssa ja vähemmän aikaa perheensä kanssa |
Ei halua viettää aikaa sen enempää perheensä kuin kavereidensakaan kanssa, esim. kaiken sosiaalisen toiminnan välttäminen |
|
Haluttomuus nousta aikaisin kouluun |
Täysin kieltäytyminen koulunkäynnistä – varsinkin jos tämä käyttäytyminen tapahtuu yhtäkkiä ja liittyy muihin ahdistuksen tai masennuksen merkkeihin |
|
Lisää unta tai suurempaa ruokahalua kasvupyrähdysten aikana |
Yllättävät muutokset energiatasoissa, i.ts. nukkuminen epätavallisen pitkään tai se, ettei pysty nukkumaan lainkaan; äkilliset muutokset ruokahalussa, ts. jatkuva ylensyönti tai vähäsyönti, johon liittyy nopeita painonvaihteluita |
|
Surullisuus ja ahdistuneisuus kavereiden kanssa käytyjen riitojen tai poikaystävän/tyttöystävän kanssa tehtyjen erojen jälkeen |
Surullisuus ja ahdistuneisuus, joka ei korjaannu itsekseen tai jonka voimakkuus ei vähene muutamasta päivästä pariin viikkoon asti. |
|
Joitakin kevyitä riskinottoja tai kokeiluja seksin, alkoholin, huumeiden tai itseä vahingoittavan käyttäytymisen, kuten viiltelyn, parissa |
Erittäin riskialtista käyttäytymistä ja/tai rikollista käyttäytymistä, mukaan lukien välinpitämättömyys kotioloissa noudatettavista säännöistä, vanhempien huolenaiheista tai yhteiskunnan säännöistä; Viiltelyyn turvautuminen emotionaalisen ja fyysisen purkautumisen muotona |
|
Kääntyminen rakkaan lemmikin puoleen lohdutukseksi vanhemman tai ystävän sijasta |
Tietoinen vahingoittaminen perheen lemmikkieläinten vahingoittaminen tai minkä tahansa eläimen kiduttaminen tai tappaminen |
|
Murehtiminen fyysisestä ulkonäöstä ja pyrkimys sopeutua joukkoon |
Yllättävät ja merkittävät muutokset syömiskäyttäytymisessä, liiallinen liikunta ja muut merkit syömishäiriöistä |
Vaikka edellä oleva luettelo ei ole missään nimessä tyhjentävä, nämä ovat joitakin yleisimpiä käyttäytymistyyppejä, jotka voivat viitata siihen, eteneekö teini-ikäinen mahdollisimman normaalisti murrosiässä.
Jos teini-ikäisesi käytös huolestuttaa sinua, älä epäröi puhua ammattitaitoisen neuvojan tai terapeutin kanssa, joka on erikoistunut teini-ikäisten käyttäytymiseen. Georgetown Behavioral Health Institute on erikoistunut naisten nuorten käyttäytymiseen, ja se tarjoaa avohoito- ja avohoito-ohjelmia, jotka on suunniteltu auttamaan teini-ikäisiä tyttöjä ja heidän vanhempiaan selviytymään mielenterveysongelmista, joita voi esiintyä murrosiässä. Lisäksi laitoksemme palvelee myös murrosikäisiä poikia sekä aikuisia. Käy kotisivuillamme tänään saadaksesi lisätietoja näistä palveluista tai soita (512) 819-1100 ilmaista ja luottamuksellista arviointia varten.