Useimmilla ihmisillä on taipumus halveksia rikkinäisiä asioita, ja usein he haluavat heittää ne pois. Kun kuulet sanan rikki, se viittaa siihen, että jokin on vialla. Jokin ei toimi niin kuin sen pitäisi. Merriam-Websterin sanakirjan mukaan sanalla rikki voi olla muutamia määritelmiä, kuten ”väkivaltaisesti osiin erotettu; särkynyt” tai ”täysin alistettu; murskattu, murheellinen.”
Emmekä vain halua heittää pois rikkinäisiä tavaroita, vaan toisinaan myös rikkinäisiä ihmisiä. Päinvastoin, Jumala näyttää rakastavan rikkinäisiä ihmisiä ja itse asiassa tuntee vetoa heihin. Mikä rikkinäisyydessä on sellaista, joka vetää Jumalan huomion puoleensa? Miksi Jumala rakastaa käyttää rikkinäisiä ihmisiä? Tarkastellaanpa kolmea syytä.
Särkyneet ihmiset tunnustavat tarvitsevansa Jumalaa
Luukkaan evankeliumin 18. luvussa on vertaus fariseuksesta ja veronkerääjästä. Molemmat menivät temppeliin rukoilemaan, mutta heidän rukouksensa olivat kuitenkin hyvin erilaisia. Näin fariseus rukoili:
”Fariseus seisoi yksinään ja rukoili: ’Jumala, kiitän sinua siitä, etten ole kuten muut ihmiset – ryöstäjät, pahantekijät, avionrikkojat – tai edes kuten tämä veronkantaja. Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenesosan kaikesta saamastani”” (Luuk. 18:11-12).
Vertaa sitä veronkerääjän rukoukseen:
”Mutta veronkerääjä seisoi etäällä. Hän ei edes katsonut taivaaseen, vaan löi rintaansa ja sanoi: ”Jumala, armahda minua, syntistä”.”” (Luuk. 18:13).” (Luuk. 18:13)
Toivottavasti sinulle on selvää, mikä ero heidän rukouksissaan on. Fariseus seisoi itsevarmana, kerskuen vanhurskaudellaan ja kertoen Jumalalle, kuinka ihmeellinen ihminen hän on. Veronkerääjä taas kumartui matalaksi ja murtuneena, tunnusti, kuinka kelvoton hän on, ja anoi Jumalan armoa.
Arvaapa, kumpi lähti kotiin vanhurskautettuna?
On olemassa vanha sanonta, joka sanoo, että Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itseään. Se ei ole totta, eikä sitä myöskään ole Raamatussa. Se, mitä Raamattu opettaa meille, on, että Jumala auttaa niitä, jotka ymmärtävät, etteivät voi auttaa itseään, ja jotka tunnistavat tarvitsevansa häntä. Tästä Jeesus muistuttaa meitä tässä vertauksessa. Rikkinäinen ihminen tunnistaa, että hän tarvitsee Jumalaa. Kun he ymmärtävät tarpeensa, he huutavat häntä puoleensa. Kun he huutavat häntä, hän tulee auttamaan. Ihmiset, jotka eivät tunnista murtuneisuuttaan, eivät koskaan ymmärrä tarvitsevansa Jumalaa ja kieltäytyvät kutsumasta häntä avukseen.”
Tässä psalmissa 34:18 sanotaan: ”Herra on lähellä särkyneen sydämen murtuneita ja pelastaa ne, jotka ovat hengeltään murskautuneet.”
Jos sydämesi on murtunut tänä päivänä ja olet paikassa, jossa tunnistat tarvitsevasi Jumalaa, olet juuri siellä, missä Jumala haluaa sinun olevan. Hän on lähelläsi valmiina astumaan ja auttamaan sinua tilanteessasi. Sinun tarvitsee vain kutsua häntä avuksesi.
Murtuneet ihmiset auttavat toisia murtuneita ihmisiä
Sana empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää ja jakaa toisten tunteita. Jossain vaiheessa elämäämme olemme kaikki olleet loukkaantuneita, särkyneitä, murheellisia, murskattuja, ruhjoutuneita ja tarvinneet apua ja Jumalan lohdutusta. Tämä on murtuneena olemisen ydin. Koska ymmärrämme, miltä se näyttää ja tuntuu, voimme vuorostamme auttaa jotakuta toista. Toisin sanoen, rikkinäiset ihmiset auttavat toisia rikkinäisiä ihmisiä.
Uskon, että kokemukset, joita kohtaat elämässäsi, eivät ole vain sinua varten. Ne tapahtuvat, jotta sinä vuorostasi voit auttaa jotakuta toista. Miten voit auttaa minua voittamaan, jos sinun ei ole koskaan tarvinnut tehdä samaa? Tämän Jeesus teki puolestamme. Heprealaiskirje muistuttaa meitä siitä, että meillä on ylipappi, joka on kokenut kaiken, mitä me teemme, jotta hän voi auttaa meitä. Hän tuli murtuneeksi, jotta hän voisi auttaa meitä murtuneisuudessamme. Siksi voimme lähestyä armon valtaistuinta luottavaisin mielin tietäen, että meillä on Jumala, joka ymmärtää rikkinäisyyttämme ja tuntee myötätuntoa sitä kohtaan. Koska Jumala osoitti tämän mallin meille Kristuksen kautta, meidän on vuorostamme tehtävä sama muille. Huomaa, mitä Paavali sanoo 2. Korinttilaiskirjeessä:
”Ylistetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikissa ahdistuksissamme, niin että me voimme lohduttaa niitä, jotka joutuvat mihinkään ahdinkoon, sillä lohdutuksella, jonka me itse vastaanotamme Jumalalta” (2. Kor. 1:3-4).
Jos olet ennenkin ollut murtunut, Jumala haluaa käyttää sitä. Muista, miltä se tuntui, ja muista, miten Jumala toi sinut sen läpi. Ota se ja mene auttamaan jotakuta toista, joka tarvitsee sinua, koska murtuneet ihmiset auttavat toisia murtuneita ihmisiä.”
Murtuneista ihmisistä tulee Jumalan armon pokaaleja
Yksi alkuseurakunnan suurimmista vihollisista oli Saulus Tarsolainen. Apostolien teot 8:ssa sen jälkeen, kun Stefanus kivitettiin, näemme, että Saul oli paikalla ja hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Heti sen jälkeen alkoi suuri vaino, ja Apostolien teot 8:3 sanoo: ”Mutta Saulus alkoi hävittää seurakuntaa. Hän kulki talosta taloon, raahasi pois sekä miehiä että naisia ja pani heidät vankilaan.” Kun pääsemme Apostolien tekojen 9. lukuun, Saul vuodattaa edelleen murhanhimoista myrkkyään.
”Samaan aikaan Saul puhalsi edelleen murhauhkauksia Herran opetuslapsia vastaan. Hän meni ylimmäisen papin luo ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagogiin, jotta jos hän löytäisi sieltä ketään, joka kuului tielle, miehiä tai naisia, hän voisi viedä heidät vankeina Jerusalemiin.” (Apt. 9:1-2).” (Ap. t. 9:1-2)
Saul tunsi itsensä oikeutetuksi oikeamielisyydessään ja kiihkoilussaan fariseuksena, mutta kaikesta tietämyksestään huolimatta ja kaikesta koulutuksestaan huolimatta häneltä meni ohi se tosiasia, ettei hän huomannut sitä, että Jeesus oli Messias. Matkalla Damaskoon Jumala ilmestyi, kohtasi Saulin ja muutti hänet ikuisesti. Saul muuttui häikäilemättömästä vastustajasta evankeliumin puolustajaksi. Hänestä tuli Tarsuksen Sauluksesta apostoli Paavali. Hän muuttui murtuneesta Jumalan armon palkinnoksi. Tässä on Paavali omin sanoin:
”Minä kiitän Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, joka on antanut minulle voimaa siitä, että hän piti minua luotettavana ja nimitti minut palvelukseensa. Vaikka olin aikoinaan pilkkaaja ja vainoaja ja väkivaltainen mies, minulle osoitettiin armoa, koska toimin tietämättömyydessä ja epäuskossa. Herramme armo vuodatettiin minuun ylenpalttisesti, samoin kuin usko ja rakkaus, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Tässä on luotettava sanonta, joka ansaitsee täyden hyväksynnän: Kristus Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen pahin. Mutta juuri siksi minulle osoitettiin armoa, jotta minussa, pahimmassa syntisessä, Kristus Jeesus osoittaisi suunnatonta kärsivällisyyttään esimerkkinä niille, jotka uskoisivat häneen ja saisivat iankaikkisen elämän.” (1. Tim. 1:12-16) (1. Tim. 1:12)
Paavalin kertomuksen kauneus on siinä, että Jumala otti pahimman syntisen ja teki hänestä pääesimerkin Jumalan armosta. Niin se on myös sinun kohdallasi. Rohkaisen sinua hyväksymään rikkinäisyytesi. Se vie sinut lähemmäs Jumalaa. Se antaa sinulle mahdollisuuden auttaa jotakuta toista, ja se antaa Jumalalle mahdollisuuden asettaa sinut näytteille armonsa pokaaliksi. Niin tai näin, jos olet rikkinäinen, olet juuri se, jota Jumala etsii.
Kuvan luotto: Pexels/Ismael Sanchez
Clarence L. Haynes jr. on puhuja, raamatunopettaja, kirjailija ja Raamattuopiskelukerho -järjestön toinen perustaja. Hän on yli 30 vuotta palvellut Kristuksen ruumista eri tehtävissä ja on juuri julkaissut ensimmäisen kirjansa The Pursuit of Purpose. Jos olet koskaan kamppaillut yrittäessäsi löytää Jumalan tahtoa, tämä kirja auttaa sinua löytämään erilaisia tapoja, joilla Jumala johdattaa sinut hänen täydelliseen tahtoonsa. Lisätietoja hänen työstään saat osoitteesta clarencehaynes.com.