Kansanterveyden tulevaisuus muuttuvassa maailmassa
Euroopan kansanterveydellä ei ole ollut hyvää COVIDia. Koko Euroopassa kansanterveyden vastaus pandemiaan on ollut suurelta osin epäonnistunut. Näin on käynyt huolimatta valtavasta määrästä erittäin kovaa työtä kansanterveysyksiköissä kaikkialla EU:ssa. Tämä kuvastaa ammattikunnan sisäistä heikkoutta, joka on näkynyt omituisena ilmiönä, kun kansanterveysneuvonta on monissa EU-maissa ollut kaksitahoista, virallista ja epävirallista. Poliitikot joutuivat tästä syystä mahdottomaan asemaan. Tähän on puututtava avoimesti ja rakentavasti. Yleisesti ottaen kansanterveydellä on ollut vain rajallinen vaikutus keskeisen kansanterveyspolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Niin. Kansanterveyden maailma muuttuu, mutta monet keskeiset palaset pysyvät samoina. Keskeinen osa on pitää kiinni siitä, mitä arvostamme, ja rakentaa sen varaan ja laajentaa sitä, jotta voimme vastata uusiin ja kiireellisiin tarpeisiin. Keskittyminen siihen, missä olemme ja minne haluamme mennä, voisi auttaa selventämään tilannetta. Merkityksellinen sana on ”tulevaisuus” eikä ”tulevaisuus”. Odotamme entistä monipuolisempaa kansanterveyttä, jossa kansanterveystyöntekijät toimivat uusilla ja perinteisemmillä aloilla.
Kansanterveyden tulevaisuus muuttuvassa maailmassa
”Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana”, kuten 1500-luvun sanonta kuuluu. Kansanterveys on muuttunut paljon viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tänä aikana on syntynyt kokonaisia tieteenaloja, esimerkiksi terveysinformatiikka ja geneettinen kansanterveys. Onko kansanterveyden ydinkäytäntö muuttunut? Tarvitseeko sen muuttua? Pitäisikö sen muuttua?
Jos näin on, meidän on johdettava ja muokattava muutoksia. Meidän on määriteltävä tieteenalamme tulevaisuus ja mietittävä, miten pääsemme sinne. Jos me emme tee niin, muut tekevät niin, ja se ei välttämättä hyödytä käytäntöämme, ammatinharjoittajiamme tai yleisöä. Jos haluamme olla muutakin kuin hyvin koulutettuja teknikoita (mikä ei sinänsä ole vähäpätöinen saavutus), meidän on ehkä sanoitettava voimakkaammin, keitä olemme, miksi olemme ja miksi olemme merkityksellisiä…
Väestöterveydenhuollon käytännöt, koulutus ja työvoima tulevaisuutta varten
Mikä on se, mikä meidät erottaa toisistamme? Mitä me teemme hyvin, mitä muut eivät tee? Tulevaisuuden kansanterveystyössä, kuten nykyisessäkin, on ihmisiä, jotka tekevät monia tehtäviä: viestintää, politiikan suunnittelua ja arviointia, palvelujen suunnittelua, seurantaa ja toimittamista, terveystietoja, terveyden suojelua, ympäristöterveyttä, todistusaineiston analysointia ja paljon muuta. Kaikilla näillä aloilla työskentelemme erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Mitä arvoa me tuomme? Keitä me olemme? Mitä taitoja tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa?
Viestintä ja kansanterveys
Viestintä on aina ollut keskeinen osa kansanterveystyötä, erityisesti silloin, kun olemme kokeneet suositeltavaksi, että ihmiset muuttaisivat toimintaansa. Rokotteiden hyötyjä ja turvallisuutta koskeva viestintä juontaa juurensa Jennerin rokotteen ensimmäiseen järjestäytyneeseen vastustamiseen vuonna 1805. Keskeisten kansanterveysviestien viestintä johti siihen, että 1800-luvulla rakennettiin järjestelmiä puhtaan veden saamiseksi ja jäteveden poistamiseksi kaupungeistamme. Florence Nightingale mullisti sekä hoitotyön että kansanterveyden pitkälti kohdennetulla viestinnällä ja tarkalla tietoisuudella henkilökohtaisen brändinsä arvosta. Kansanterveystyön on palattava joihinkin perustajiemme käyttämiin välineisiin ja tuotava ne uusille mediamarkkinoille, joita johtaa sosiaalinen media mutta jotka ovat edelleen riippuvaisia laadukkaasta journalismista.
Digitaalinen terveydenhuolto – ihmiskeskeistä?
Digitaalinen terveydenhuolto on luvannut terveydenhuoltojärjestelmän muutosta, mutta se on yleisesti epäonnistunut sen toteuttamisessa. Tähän on monia syitä, mutta yksi keskeinen ongelma on se, että tiedot ovat yleensä organisaatiokeskeisiä eivätkä ihmiskeskeisiä. Monet haasteet, kuten monien nykyisten toimittajien edut, ovat estäneet tämän. Standardien älykkäämpi käyttö, avoimet apit ja GDPR-säännöt voivat yhdessä muuttaa kaiken tämän. Onko kansanterveys mukana tässä pöydässä?
Ilmastonmuutos ja kansanterveys – kaksoisrooli
COVID19 on haaste kansanterveydelle. Ilmastonmuutos on sivilisaatiollemme ja mahdollisesti lajillemme eksistentiaalinen uhka. Onko kansanterveydellä osuutta ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa, ja jos on, niin mitä? Onko kansanterveys tiedon ja valheiden kansanterveys? Pitäisikö sellaista olla? Miten käytämme kansanterveyden välineitä ja menetelmiä tulevaisuuden tutkimiseen?
Pandemiasta oppiminen ja valmistautuminen seuraavaan
Maailma oli monin tavoin onnekas SARS-CoV-2:n suhteen. Suuri osa pandemiasuunnittelusta oli keskittynyt tappavampaan ja tarttuvampaan taudinaiheuttajaan, joka saattaa vielä rantautua. Vaikka SARS-CoV-2:n tietyt piirteet tekivät siitä vakavan kansanterveydellisen haasteen, erityisesti se, että tartunnan saaneiden ihmisten suuri määrä sairastui vain vähän tai ei lainkaan oireita, se olisi voinut olla paljon pahempi.
Kukaan järkevä tarkkailija ei kuitenkaan voi väittää, että Eurooppa selviytyi siitä hyvin. Hallitukset, joiden pätevyystaso vaihteli suuresti ja jotka kattoivat suuren osan poliittista kirjoa, eivät kaikki kyenneet vastaamaan pandemiaan tehokkaasti, kuten toinen tartunta-aalto suurimmassa osassa Eurooppaa osoitti. Mitä voimme oppia siitä, mikä meni hyvin, ja mitä voimme oppia epäonnistumisista?
Kansanterveys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, menemällä taaksepäin ja menemällä eteenpäin
Kansanterveys on yksi vanhimmista lääketieteen erikoisaloista. Se on kehittynyt hyvin eri tavoin eri maissa, mutta aina on vallinnut jännite terveyteen ja kansanterveyskäytäntöihin valtion ja terveydenhuolto-organisaatioiden sisällä keskittyvän näkemyksen ja laajemman näkemyksen välillä, jossa tarkastellaan tapoja, joilla yhteiskunnat ja yhteiskuntien valtasuhteet rakentavat terveyttä. Molemmilla näkökulmilla on arvonsa. Voidaanko näitä näkökulmia yhdistää ja siirtyä uudistettuun näkemykseen kansanterveyden uusista tulevaisuudennäkymistä?
COVID19 on valottanut kylmää valoa moniin yhteiskuntiimme. Terveydellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä ja maiden välillä on johtanut valtaviin lisäkustannuksiin. Kansanterveydellä on Engelsin ja Chadwickin ajoilta asti ulottuva perinne kyseenalaistaa yhteiskuntiemme rakennetta sekä sen voittajia ja häviäjiä. Kun käsittelemme COVID19:n ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia monimutkaisia haasteita, sillä, miten päätämme jäsentää yhteiskuntamme, on enemmän merkitystä kuin koskaan.