”Kreikka: länsimaisen sivilisaation kehto”
”Kreikka: alkuperäisten olympialaisten kotikaupunki”
”Ateena: demokratian synnyinpaikka”
Olet varmaan kuullut näitä sitaatteja ja sanontoja joskus jossain? No, se on vasta alkua. On monia hyödyllisiä keksintöjä, joilla on antiikin kreikkalaiset juuret, ja mikä parasta; niitä käytetään yhä tänä päivänä.
Kreikkalaiset tekivät sen ensin ja paremmin
Tänä päivänä joitakin kreikkalaisista keksinnöistä käytetään jokapäiväisessä elämässämme, kun taas toisia keksintöjä käyttävät oman alansa ammattilaiset. Heidän havaintonsa tähtitieteen, matematiikan ja maantieteen alalla olivat uraauurtavia useilla tieteenaloilla. On aika vilkaista niitä.
Alhaalla on joitakin mielenkiintoisia ja hämmästyttäviä keksintöjä, jotka kuvastavat heidän panostaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä kreikkalaiset sitten keksivät?
Olympialaiset
Tänä päivänä olympialaiset ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta tiedätkö, mistä ne ovat saaneet alkunsa?
Ensimmäinen merkintä olympialaisten järjestämisestä on vuodelta 776 eaa., jolloin kokki nimeltä Coroebus voitti ainoan lajin – 630 jalan (192 metrin) pituisen jalkajuoksun, jota kutsuttiin nimellä ”stade”, ja hänestä tuli olympiavoittaja.
On kuitenkin todennäköistä, että kisoja oli tuohon aikaan järjestetty jo monta vuotta. Ne pidettiin joka neljäs vuosi Olympiassa, läntisellä Peloponnesoksen niemimaalla. Nämä antiikin kisat olivat osa uskonnollista juhlaa Zeus-jumalan kunniaksi.
Nykyaikaiset olympialaiset alkoivat vuonna 1896 suurelta osin paroni Pierre de Coubertinin ponnistelujen ansiosta, joka innostui vierailusta antiikin olympiapaikalla. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa, Kreikassa. Mukana oli 280 osallistujaa 13 maasta (kaikki miehiä), jotka kilpailivat 43 lajissa, kuten yleisurheilussa, voimistelussa, uinnissa, painissa, pyöräilyssä, tenniksessä, painonnostossa, ammunnassa ja miekkailussa.
Nykyaikaiset olympialaiset pääsivät kunnolla vauhtiin vuoden 1924 jälkeen, jolloin VIII kisat järjestettiin Pariisissa. Noin 3000 urheilijaa (joista yli 100 naista) 44 kansakunnasta kilpaili. Samana vuonna alkoivat myös talviolympialaiset, joihin kuului muun muassa taitoluistelua, jääkiekkoa, kelkkailua ja ampumahiihtoa.
Astrolabio
Astrolabio on yksi merkittävimmistä antiikin Kreikan keksinnöistä. Se on väline, jota käytettiin tähtitieteellisten mittausten, kuten taivaankappaleiden korkeuksien, tekemiseen.
Sen keksintöä pidetään usein Claudius Ptolemaiokselle, kuuluisalle kreikkalaiselle tähtitieteilijälle, joka eli Rooman valtakunnassa 2. vuosisadalla jKr., tai vielä aikaisemmin, Apollonius Pergalaiselle 220-150 eKr. välisenä aikana eKr. tai Hipparkhoselle. Se oli pohjimmiltaan analoginen laskin, jolla pystyi ratkaisemaan useita erilaisia tähtitieteen ongelmia.
Kahdeksannella vuosisadalla muslimien tähtitieteilijät ottivat malliin käyttöön kulma-asteikot ja alkoivat käyttää astrolabia sekä navigointiin että Mekan suunnan löytämiseen päivittäisiä rukouksia varten.
Merenkulkijoiden käyttö jatkui luotettavien mekaanisten kellojen kehittymiseen asti 1600- ja 1700-luvuilla.
Teatteri
Tänä päivänä näytelmän, elokuvan tai musikaalin katsominen on merkittävä viihteen lähde ihmisille ympäri maailmaa. Tiesitkö kuitenkin, että teatterin, sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme, ottivat käyttöön antiikin kreikkalaiset?
Varhainen draaman muoto syntyi Kreikassa noin 6. vuosisadalla eaa. Vaikka teatteri Intiassa on saattanut edeltää sitä, kreikkalainen versio on vaikuttanut teatterin myöhempään kehitykseen länsimaissa.
Kreikkalaiset dramaturgit loivat myös näytelmiä useissa eri tyylilajeissa, kuten tragediassa, komediassa ja satiirissa, ja monet heidän kirjoittamistaan näytelmistä ovat yhä ajankohtaisia nykyäänkin, ja ne ovat osaltaan muokanneet modernia länsimaista kulttuuria.
Vanhat kreikkalaiset rakensivat myös teattereita, joihin mahtui satoja tai tuhansia katsojia.
KATSO MYÖS: WORLD’S FIRST GRAPHENE-ENABLED PEROVSKITE SOLAR FARM IN GREECE
Water Clock
Klepsydra-nimellä tunnettu vesikello otettiin käyttöön antiikin Kreikassa noin vuonna 325 eaa. Se on kello, joka mittaa aikaa säätämällä nesteen virtausta astiaan tai siitä ulos. Neste mitataan, jolloin saadaan aika.
Vesikellot ovat ikivanhoja, ja niiden tiedetään olleen olemassa Babyloniassa, Egyptissä ja Persiassa noin 1500-luvulla eaa. Kreikkalaiset kuitenkin jalostivat tätä tekniikkaa ja käyttivät sitä monien erillisten tapahtumien mittaamiseen.
Sitä käytettiin oikeudenkäynneissä, joissa mitattiin asianajajien ja todistajien puheaikoja, jotta voitiin varmistaa, että kaikki puhuivat yhtä kauan.
Kreikkalainen tuli
Kreikkalainen tuli kehitettiin Bysantissa 700-luvulla. Se oli sytytysase, jossa käytettiin maaöljypohjaista seosta, vaikka muunkinlaisia sytyttäviä aineita, kuten pikeä, naftaa, rikkiä ja puuhiiltä, oli käytetty jo antiikin ajoista lähtien sytyttävien nuolien, tuliastioiden ja muiden aseiden valmistukseen. Myöhempinä vuosisatoina käytettiin salpietaria ja tärpättiä, ja ristiretkeläiset tunsivat nämä seokset kreikkalaisena tulena tai maastopalona.
Mitä usein pidetään todellisena kreikkalaisena tulena, oli todennäköisesti maaöljypohjainen seos, ja sen keksi luultavasti Konstantinus IV Pogonatuksen aikana (668-685) Heliopolisista kotoisin oleva Callinikos, Syyrian arabien valloitusta paennut kreikkaa puhunut juutalaispakolainen. Ainetta voitiin heittää kattiloihin tai tyhjentää putkista; se syttyi ilmeisesti itsestään tuleen, eikä sitä voinut sammuttaa vedellä.
Vipu
Varhaisimmat todisteet vivusta ovat peräisin muinaisesta Lähi-idästä joskus 5000 eaa. tienoilta, ja niitä käytettiin muinaisessa Intiassa ja Egyptissä veden nostamiseen ja raskaiden esineiden liikuttamiseen.
Joitakin varhaisimpia jäljellä olevia kirjoituksia vivusta on kuitenkin peräisin 3. vuosisadalta eaa. ja ne ovat kreikkalaisen moniottelijan Arkhimedeksen kirjoittamia. Arkhimedes selitti ensimmäisenä voiman, kuorman ja etäisyyden tukipisteestä vallitsevat suhteet ja esitti matemaattiset periaatteet ja lait, jotka ohjaavat vipujen käyttöä.
Nosturi
Nosturit ovat äärimmäinen apu, kun on nostettava raskaita esineitä rakennusta rakennettaessa tai siirrettäessä tarvikkeita paikasta toiseen. Nykyään emme voi kuvitella rakennusmaailmaa ilman nostureita.
Mutta, tiesitkö milloin ja kuka sen keksi? Arkeologit ovat löytäneet muinaisesta Kreikasta nostureita, jotka ovat peräisin 6. vuosisadan loppupuolelta eKr., joten se on toinen tärkeä muinaiskreikkalainen muinainen keksintö.
Papanikolaou
George Papanikolaou – Kreikan lääkintäjoukkojen veteraani loi kohdunkaulan seulontamenetelmän. Tämä testi havaitsee muutokset kohdunkaulan soluissa ennen syövän varsinaista kehittymistä.
Tämän ansiosta lääkärit ovat puolestaan voineet hoitaa kohdunkaulan syöpää varhaisemmassa vaiheessa, mikä on parantanut miljoonien naisten tuloksia.
Papa-kokeen käyttöönotto vähensi kohdunkaulan syövästä johtuvia kuolemantapauksia lähes 70 prosentilla viimeisten 50 vuoden aikana. Kreikka on siis lahjoittanut maailmalle uskomattomia keksintöjä myös lääketieteen alalla.
Vesimylly
Tällä muinaiskreikkalaisella teknologialla oli suurempi vaikutus nykyteknologiaan kuin luuletkaan. Vesivoiman käyttäminen vehnän jauhamiseen mahdollisti nimittäin sen, että vehnästä voitiin tehdä massatuotettua peruselintarviketta.
Kreikkalaiset keksivät vesimyllyjen kaksi pääkomponenttia, vesipyörän ja hammaspyörästön, ja varhaisimpia todisteita vesivoimalla toimivasta vehnästä on kreikkalaisen insinöörin Philon Bysantin (n. 280-220 eaa.) kirjoittamissa teknisissä tutkielmissa.
Archimedesin ruuvi
Vesiruuvi on kone, jota käytetään veden siirtämiseen matalalta alueelta kasteluojiin. Vesi pumpataan kääntämällä putken sisällä olevaa ruuvinmuotoista pintaa.
Vaikka Arkhimedes ei keksinyt nimeään kantavaa ruuvia, hän kirjoitti sen taustalla olevista matemaattisista periaatteista, ja juuri tämä kirjoitus johti siihen, että ruuvi liitettiin hänen nimeensä.
Katapultti
Katapultti keksittiin todennäköisesti useissa eri paikoissa suunnilleen samaan aikaan, muun muassa Kiinassa käytössä ollut 4. vuosisadan mangoneli, ja Kreikan armeija käytti sitä vuonna 399 eaa.
Katapultin saattoi tuoda Kreikkaan Syrakusan Dionysios vanhempi.
Myöhemmin roomalaiset lisäsivät katapultteihin pyöriä, jotta ne olisivat ketterämpiä.
Kreikkalaisten keksinnöt eivät lopu tähän
Kreikkalaiset ovat lahjoittaneet maailmalle monia muita keksintöjä. Joidenkin lähteiden mukaan kreikkalaiset ovat vastuussa herätyskellosta, tietokoneesta, suihkusta, automaattiovista, kartografiasta, matkamittarista, stadionista ja kaarisillasta.
Ei ole epäilystäkään siitä, että antiikin kreikkalainen sivilisaatio kokonaisuutena inspiroi saavutuksia, jotka lopulta muokkasivat antiikin länsimaista sivilisaatiota. He suoriutuivat erinomaisesti eri aloilla, kuten taiteissa, tieteessä, filosofiassa, arkkitehtuurissa ja monilla muilla aloilla, ja he lahjoittivat maailmalle uskomattomia innovaatioita, joita ihmiset käyttävät edelleen kaikkialla maailmassa.
Jos haluat oppia lisää antiikin keksinnöistä, muista poiketa täällä.